Eli "kun kerrankin saa puhua niin kuin parhaiten osaa" olisi varmaan aika hyvä suomennos tuolle otsikolle.
Tällä kerralla oli siis aiheena fransut ja verkko. Ja fransut kun on tuolta meiltä päin lähtöisin, niin ainakin tuo työn vaatima murre tulee ihan selkärangasta :D
Edelliselle kerralle tuomani solmeilutyö, joka ei ollutkaan makramea, olikin sitten fransua. Ei toki ihan puhdasta, sillä minä sain siihen valita mitä solmuja halusin ja esimerkiksi josefiinan solmuja siitä löytyy. Fransut kun puhtaimmillaan muodostuvat vain kahdesta solmusta, A- ja B-solmusta.
Tunnilla aloitin kokeiluni ensiksi todella ohuella ja pehmeällä langalla, eikä työstä meinannut tulla yhtään mitään. Päätinkin vaihtaa lankaa ja valitsin oikein paksun pellavanyörin. Sillä olikin paljon helpompi muistutella mieleen solmuja ja työskentelyotteita. Tein siihen sekä A- että B-solmuja. Seuraavasta linkistä löytyy kuva ensimmäisestä kunnollisesta kokeilustani.
https://www.dropbox.com/s/cojc8sjrgkjeaer/IMG_0156_20.jpg
Kun sain ensimmäisen kokeiluni valmiiksi, palasin takaisin siihen ohueen ja pehmeään lankaan. Ja nyt hiukan harjoiteltua myöskin ohuesta langasta alkoi muodostumaan sievän näköistä tihiää. Kokeilin tehdä myös ikkunan sekä tähden ja niistä varsinkin tähti onnistui oikein hyvin. Tässä vielä kuva valmiista kokeilutilkusta.
https://www.dropbox.com/s/se00do01vgm3p4h/IMG_0155_25.jpg
Puolessa välin tuntia vaihdoimme aiheeksi verkon kutomisen. Vaikka käytännössä on edelleenkin kyse solmeilusta, niin jostain syystä verkon tapauksessa työskentelyä kutsutaan kuitenkin verkon kutomiseksi.
Ja jos fransut eivät tuottaneet minulle oikeastaan minkäänlaisia ongelmia, niin verkko puolestaan tuotti sen edestäkin! Vaikka periaatteessa tiesin, että mitä minun pitää tehdä ja miten, niin siltikin sain aikaiseksi vain suuren kierteellä olevan syttyrän. Solmuni eivät jostain syystä pitäneet, vaan ne luistivat miten sattuu. Ja kuinka ollakaan, virheenhän minä olin tehnyt. Olin pitänyt lankaa alhaalla, kun sen olisi pitänyt olla ylhäällä. Heti kun vaihdoin langan paikkaa, niin saman tein alkoivat solmut pitämään. En siis mahtanut ainakaan minä olla entisessä elämässäni ollut kalastaja :D
Vaikka fransut ja verkko ovat aika haasteellisiakin tekniikoita, on ne silti hyvä opettajan osata. Sillä aivan kuin jos on hyvä osata nyplätä kun menee Raumalle opettamaan, niin samalla tavalla Pohjanmaalla on hyvä tietää ainakin fransujen perusperiaate. Siellä kun ne saattavatkin vaikka ola yläkoulun opetussuunnitelmassa.
Verkkotekniikkaa voi puolestaan käyttää jo vaikka alakoulussa. Sillä voitaisiin tehdä vaikka yhteisenä projektina suuri verkko seinälle ja kiinnittää verkkoon aina ajankohtaisia tavaroita. Esimerkiksi syyshämärien tullessa verkko voisi olla vaikka täynnä heijastimia, jouluna punatulkkuja, pääsiäisenä pupuja jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti