Tämä blogi on perustettu toimimaan oppimispäiväkirjana käymälleni kurssille nimeltä Lankatyöt ja huovutus. Siis tervetuloa seuraamaan, miten kevät 2012 kulkee kurssin puitteissa ja mitä kaikkea uutta tulee opittua!

tiistai 8. toukokuuta 2012

Neulekone ei ole vihollinen!

Tai ainakin niin toivoin ennen kuin aloitin niillä neulomisen!

Ja kyllähän se oli osittain totta ja osittain taas ei. Koskaan ennen en ollut neulonut neulekoneella vaikka aina paljon neulonut olenkin. Meillä ei tainnut edes yläasteella neulekoneita olla ollenkaan. Lisäksi luulen, että äitini henkilökohtainen mielipide neulekoneita kohtaan vaikutti myös siihen, että meillä ei kotonakaan ole koskaan ollut neulekonetta. Hänen mielestään neulekoneella neulominen on lusmuamista ja laiskottelua; jos jotain täytyi neuloa, oli se myös sen arvoinen että se tuli neuloa käsin.


Varmasti osittain siitä syystä en odottanut neulekonetunteja mitenkään suurella intohimolla. Kaiken lisäksi jouduin olemaan ensimmäiseltä tunnilta alun pois, joten olin entistä enemmän sekaisin koneen kanssa. Mutta siitä se lähti sitten vähitellen lutviutumaan.

Ongelmia kyllä tuli paljon pitkin viikkoja. Milloin oli neula rikki, milloin kelkka ei kulkenut, lanka sotkeutui tai katkesi jne. Mutta niin niistä kaikista vain selvittiin. Vaihdettiin neulaa, selviteltiin lankaa, vaihdettiin huopasalkoa ym. jotta neulominen olisi luonnistunut.

Seuraavassa kuvassa on esiteltynä yksi hyvin yleinen ongelma. Vaikka kuinka kastelin tämän tilkun neulomisen jälkeen ja neulotin sen kuivamaan alustalle, niin se näytti joka kerta tältä samalta kun otin neulat irti. Kolmisen kertaa muistaakseni yritin saada tätä tilkkua suoristumaan, mutta kun se ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään, niin kyllästyin enkä enää alkanut tappelemaan sen kanssa.

https://www.dropbox.com/s/z37rbq623yrczv0/IMG_0195_20.jpg

Onnistuin myös jonkun kerran tiputtamaan työni lattialle, kun vein kelkan työn yli ja lanka olikin katkennyt eikä ollut enää kelkassa kiinni. Luomiskamman kanssa minulla ei ollut mitään ongelmia, se varmaan olikin ainut seikka joka ei vastustanut missään vaiheessa. Myöskään niin isoja töitä en tehnyt, että minun olisi pitänyt siirtää kampaa ja painoja ylöspäin. Silmukoita kyllä tiputtelin muutamaan otteeseen, mutta ne sain nosteltua ihan sievästi takaisin neulalle.

Ehkä mielenkiintoisin oma kokeilu noiden koneneulontatuntien aikana oli, kun yritin neuloa kasettinauhaa. Yksistään kasettinauha ei kestänyt, vaan se meni poikki joka välissä, mutta kun neuloin sitä puuvillalangan kanssa tuli lopputuloksesta tosi hyvä. Vieläkin toki kasettinauha katkeili muutaman kerran, mutta nyt se ei haitannut kun puuvillalanka kuitenkin jatkoi työtä koko ajan. Tässä kuva kokeilustani.

https://www.dropbox.com/s/h23ryub05ydymvt/IMG_0203_25.jpg

Jatkossa voisin kehitellä tuota kasettinauha neulontaa pidemmällekin; se tuntui sellaiselta mielenkiintoiselta materiaalilta neuloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti